lauantai 5. huhtikuuta 2008

Telemakhuksen aktio


Historiankirjoittajat ovat olleet erimielisiä Telemakhuksen tarinan ja ainakin sen yksityiskohtien todenperäisyydestä, koska ainoastaan historiaa kirjannut syyrialainen piispa Theodoret tuntee hänen tarinansa.

Hänen mukaansa Telemakhus eli munkkina ja askeettina Vähässä-Aasiassa 300-400 -lukujen taitteessa. Niihin aikoihin Rooman valtakunnassa oli kristinusko jo vallassa, mutta pakanakulttuurin rippeet riippuivat mukana sitkeästi. Olympiakisat tosin saatiin kiellettyä Zeukselle omistettuna juhlana, mutta gladiaattoritaistelut olivat kansan hupia siina kuin action-elokuvat nykyään.

Telemakhus sai sydämelleen mission. Hän lähti Roomaan. Jalan. Ja matkaa oli tuhansia kilometrejä. Perille hän kuitenkin saapui uuden vuoden aattona 404. Ja muiden mukana hän meni gladiaattorien areenalle päivän hupeihin. Kuten oli luultavasti suunnitellutkin.

Taistelut olivat sanoinkuvaamaton näky. Lukemattomia keinoja oli keksitty, joilla raa'asta verenvuodatuksesta saataisiin aina entistä mielenkiintoisempia. Ja se oli ennen erikoistehosteiden aikakautta. Telemakhus oli järkyttynyt, vaikkei ollut odottanutkaan tyynysotaa.

Ja hän teki tiensä läpi väkijoukon, hyppäsi areenalle ja juoksi taistelevien miesten väliin. Tarinan mukaan hän kolmesti huusi miehille käskien heitä Kristuksen nimessä lopettamaan.
Väkijoukko kuitenkin kivitti munkin hengiltä raivoissaan siitä, että hän julennut häiritä heidän hupiaan.

Kun tieto tapahtumasta tuli keisarin korviin, hän liitti Telemakhuksen voittoisien marttyyrien joukkoon ja julisti gladiaattoritaistelut kielletyiksi.

Mitä Telemakhus tekisi väkivaltaa tulvivalle viihteellemme?

Ei kommentteja: