Vitalis eli 600-luvun alkupuolella munkkina luostarinsa rauhassa nykyisen Gazan alueella kuusikymppiseksi asti. Sitten tapahtui jotain, mikä vei hänen rauhansa - puhutteliko häntä Raamatun kertomus huonosta naisesta Johanneksen evankeliumin 8. luvussa niin kuin on kerrottu; se, jossa Jeesus sanoi:
"En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee."
Joka tapauksessa Vitalis meni Aleksandriaan. Pian hän laati luettelon kaikista kaupungin huonoista naisista. Ja hän otti työn päiväpalkkalaisena. Aina saatuaan palkkansa hän meni jonkun prostituoidun luokse yöksi.
Mutta hän oli erilainen yövieras. Siinä missä muut tyydyttivät lihallisia tarpeitaan, Vitalis huolehti naisten hengellisistä tarpeista; hän rukoili. Hän anoi sydämestään naisten puolesta, joille antoi maksun siitä, että sai viettää yön heidän kanssaan. Hän pyysi Jumalaa muuttamaan heidän elämänsä. Ja se muuttikin monen naisen vaelluksen. He jättivät ammattinsa ja alkoivat elämänsä alusta. Vitalis pyysi heitä olemaan kertomatta mitä hän heidän luonaan teki, ettei kukaan tekisi loppua hänen palvelustyöstään.
Vitaliksesta tulikin sitten aleksandrialaisten silmissä vanha likainen mies. Halveksittu ja vihattu. Se koitui lopulta hänen kohtalokseen. Kerran kun hän oli poistumassa erään naisen luota, muuan nuori mies löi häntä lujaa kasvoihin. Vitalis kuoli vammoihin jonkin ajan päästä. Nuori mies sai kuulla ilotytöltä, mitä Vitalis oli hänen ja muiden kanssa tehnyt. Hänen maineensa puhdistettiin.
Kerrotaan, että hänen hautajaisissaan kulki suuri joukko entisiä huonoja naisia pyhänä kulkueena. He itkivät hyväntekijäänsä ja sanoivat: "Olimme ennen prostituoituja, eikä kukaan tässä kaupungissa välittänyt meistä. Nyt olemme menettäneet ainoan opettajamme ja ystävämme. Vitalis pelasti meidät, jokaisen meistä, elämästä kurjuudessa."
Nuori mies, jonka nyrkin iskuun Vitalis kuoli, tunnusti syntinsä, antoi kaikki varansa köyhille ja matkusti Gazaan. Siellä hän vietti loppuelämänsä samassa luostarissa, jossa Vitalis oli elänyt.
"Älkää sentähden lausuko mitään tuomiota, ennenkuin aika on, ennenkuin Herra tulee, joka myös on saattava valoon pimeyden kätköt ja tuova ilmi sydänten aivoitukset; ja silloin kukin saa kiitoksensa Jumalalta" 1.Kor.4:5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti