"Olette ... ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön", on kirjoitettu heprealaiskirjeessä.
Harvinaista kuitenkin on, että joku itse auttaa oman omaisuutensa ryöstössä.
Abba Makarios (295-392) kuului erämaaisiin. Nämä olivat askeettikristittyjä, jotka pakenivat kirkon piirissä näkemäänsä maallistumista ja korruptiotakin. He asuivat erämaassa joskus yhteisöinä, joskus yksin. Heistä tuli luostarilaitoksen synnyttäjiä. Luostarit olivat pimeinä vuosisatoina kirkkaita lyhtyjä ihmisille. Makarios oli "erämaaisien isän" Pyhän Antonioksen seuraaja.
Heidän asenteensa omistamiseen oli muotoutunut Jeesuksen sanojen mukaiseksi: "Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua". Nämä sanat Antonios oli kuullut nuorena ja oli niitä myös noudattanut.
Heidän asenteensa omistamiseen oli muotoutunut Jeesuksen sanojen mukaiseksi: "Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua". Nämä sanat Antonios oli kuullut nuorena ja oli niitä myös noudattanut.
Makarios näki kerran kotiin palatessaan kuinka eräs mies oli vetojuhdan kanssa ryöstämässä hänen keijaansa. Makarios jäi paikalle vieraan ihmisen lailla ja auttoi ryöstäjää kuorman teossa. Hän antoi ryöstäjän lähteä ja totesi:
"Emme ole maailmaan mitään tuoneet. Kiitetty olkoon Herra kaikessa".
Voisimmeko edes jollain tapaa kasvaa samanlaiseen asenteeseen tavaraa kohtaan?
"...tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy" (Hepr.10:34).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti