Lyhyt tarina Martasta ja Mariasta on eräs Raamatun tunnetuimpia kertomuksia. Martta palveli Jeesusta ja hänen seuruettaan laittaen ruokaa ja tarjoillen. Maria viipyi Jeesuksen jalkojen juuressa kuunnellen hänen opetustaan. Ja Martta arvosteli Marian töistä luistamista.
Gregorios ja Basileios olivat opiskelutovereita ja kämppiksiä Ateenassa 300-luvun puolivälissä. He olivat kotoisin samoilta seuduilta Kappadokiasta, nykyisen Turkin alueelta. Ateenassa he tunsivat kaksi tietä. Toinen vei kirkkoon, toinen kouluun. Ateenan huvielämä jäi heille vieraaksi. Toisin oli luultavimmin heidän opiskelutoverillaan Julianuksella, joka tunnettiin myöhemmin keisarina lisänimellä Luopio.
Ystävysten tie vei Ateenasta erilleen. Basileios meni Palestiinaan ja Pohjois-Egyptiin erämaaisien luo. Hän oli kuullut erämaaherätyksestä. Gregorios liittyi hänen seuraansa myöhemmin Pontoksessa Mustanmeren rannalla, jossa oli erakkoyhteisö. Siellä he syventyivät rukoukseen, Sanan tutkimiseen ja kirjoittamiseen. He olivat luomassa ortodokseille tärkeää Filokaliaa, hartauskirjallisuuden klassikkoa.
Ystävykset olivat luonteeltaan erilaisia. Basileios oli toimen mies. Voimakas ja päättäväinen. Kun hänet kutsuttiin Kesarean piispaksi, hän ryhtyi arkailematta toimeen. Hän on synnyttämässä luostariherätystä toimien sen keulakuvana. Hän ei johtanut vain munkkeja vaan vaikutti koko yhteiskuntaan. Hän rakennutti sairaaloita, orpokoteja, leprakoteja, kouluja ja organisoi köyhäinapua. Hän toimi kuin Martta.
Gregorios oli syrjäänvetäytyvä ja ujo. Marian lailla hän olisi halunnut vain halunnut viipyä hiljaisuudessa, rukouksessa ja Sanan tutkimisessa. Papiksi hänet saatiin lähinnä puolipetoksella ja nimityksellä, johon ei halukkuutta kysytty. Gregorioksen ehkä tärkein elämäntyö oli kolminaisuusopin kirkastaminen ja areiolaisuuden harhaopin vastustaminen. Kun Jumalan asiasta oli kyse, hän ei epäröinyt nousta esille ja puolustaa totuutta. Voimalla, joka oli saatu Sanasta ja rukouskammiosta, hän oli hienoilla saarnoillaan saamassa aikaan järjestystä hengelliseen sekasortoon, joka vallitsi kristikunnassa. Vuoden 381 Konstantinopolin kirkolliskokouksen päätöksissä näkyi hänen työnsä.
Miesten erilaiset tiet aiheuttivat joskus jännitteitäkin. Tällä kertaa Mariakin arvosteli Marttaa. Gregorios koki Basileioksen pettäneen ystävysten aiemmat ihanteet ja sortuneen liian maailmalliseksi ja joutuneen kirkkopolitiikan kahlitsemaksi.
Miesten ystävyys ja yhteys kuitenkin säilyivät loppuun asti. Eri kutsumus ei siihen lopulta vaikuttanut. Heillä säilyi veljeys niin kuin Martalla ja Marialla sisaruus. Gregorioksen ehkä loistavimmaksi puheeksi on kutsuttu hautajaispuhetta Basileioksen maahanlaskemistilaisuudessa.
Nykyään käydään joskus keskustelua kristittyjen tehtävästä maailmasta. Jotkut korostavat Sanan julistamisen ensiarvoisuutta. He saattavat arvostella sosiaalista työtä tekeviä kristittyjä tärkeimmän tehtävän laiminlyömisestä. Nämä taas ovat korostaneet koko ihmisen huomioimisen tärkeyttä, sekä hengen, sielun ja ruumiin tarpeiden täyttämistä. Ja arvostelijoitaan he ovat syyttäneet hurskastelusta.
Muistuttakoot Gregorios ja Basileios meitä yhteyden oikeasta tiestä. Sitä voidaan kulkea, vaikka kutsumus ja tehtävät olisivat erilaiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti